Poikkean nyt hiukan aiheesta, sillä en pohdi videon
hyödyntämistä matkailuyrityksen markkinoinnissa, vaan oman työnantajani –
markkinatutkimusyrityksen – markkinoinnissa. Perustelen tätä sillä, mitä pohdin
jo sosiaalisen median opintojakson aikana: ”Tutkimusyritykset Suomessa ovat
hiukan arkoja markkinoimaan itseään, joten ei siis ihme, että ne saatetaan
välillä nähdä hiukan harmaina laitoksina. Onneksi tämä on muuttumassa ja myös
tutkimuspuolella on siirrytty visuaalisempaan maailmaan ja sosiaalista mediaa
hyödynnetään markkinoinnin välineenä. Tätä nykyä monet
markkinatutkimusyritykset Suomessa toimivat myös läheisessä yhteydessä mainos-
ja mediatoimistoihin, mikä edesauttaa myynnillistä näkyvyyttä. ” (Lähde: Hannan oma blogi 12.12.2015).
Pohdin ko. kirjoituksessa erityisesti videon
mahdollisuutta markkinoinnin keinona, joten näen tässä suunnitelmassa
erinomaisen jatkumon kyseiseen aiheeseen – samaten tämä poikkeaminen tukee omaa
oppimistani parhaiten. Uskallan myös julkaista suunnitelman blogikirjoituksena,
koska pienen yrityksen kampanjana rahaa ei ole mielinmäärin anyway
käytettävissä :D Samaten, koska markkinointia ei ole aikaisemminkaan juuri yrityksessä
tehty, on pohtimassani kampanjassa enemmän kyse melko perinteisestä jakamisen
voimaan uskomisessa.
Videomarkkinoinnin suunnitelma
markkinatutkimusyritykselle
Kyseessä on alle kymmenen hengen markkinatutkimusyritys,
joka toimii kuitenkin osana suurempaa mainonnan ja markkinoinnin yhtiöryhmää.
Yhtiöryhmän palvelut kattavat kokonaisvaltaisesti markkinoinnin ja viestinnän
osa-alueita suunnittelusta ja tuotannosta pr:ään ja muuhun liikkeenjohdon
konsultointiin. Tutkimusyrityksenä olemme ensisijaisesti tuossa ”muu”-osiossa J
Työnantajayritykseni on erikoistunut tiedon hankkimiseen,
analysointiin ja erityisesti sen hyödyntämiseen. Tuotamme taustainformaatiota
yritysten päätöksenteon, ja myös viestinnän, tueksi sekä hyödynnämme jo
olemassa olevan tiedon analysoinnissa. Tutkimme
tietoa laidasta laitaan asiakkaiden tarpeiden mukaan, liittyivätpä
tiedontarpeet asiakkuuksiin, markkinaan, kilpailijoihin, henkilöstöön,
esimiestyöhön tai konseptien toimivuuteen. Summa summarum: toimimme
B-to-B-puolella (mitä by the way, sivutaan hyvin vähän opinnoissa vaikka väitän
sen olevan yksi tärkeimmistä sosiaalisen median, internet-markkinoinnin ja
sähköisen liiketoiminnan markkinoista lähitulevaisuudessa. Viittaus jälleen yhteen
blogi-postaukseeni 27.9.2015: ” yritykset vielä kamppailevat siinä, miten saada
sosiaalinen media osaksi viestintää myös alihankkijoiden ja yritysasiakkaiden
keskuudessa.”).
Tavoite:
Teemme tutkimuksia kattavasti eri alojen yrityksille
elintarviketeollisuudesta mediataloihin, matkailualasta vähittäiskauppaan ja
rahoituksesta rakennusalaan. Kuten kaikilla yrityksillä, tavoitteenamme on
tehdä kauppaa - jo olemassa oleville asiakkuuksille sekä myös saada uusia
asiakkaita. Ennen kauppaa tarvitaan kuitenkin asiakasneuvottelut. Nimeänkin
tässä kohdin videomarkkinointikampanjan/-kampanjoiden ensisijaisiksi
tavoitteiksi kontaktit ja liidit, toissijaisiksi muut mitattavissa olevat
asiat: katsojat, seuraajat, nettisivuvierailut ym. Videotuotannon tavoitteena
on siis tehdä myyntimateriaalia ja monistaa myyntipuhetta:
-
jo olemassa oleville (”vanhoille,
passiivisille”) asiakkaille: muistuttaminen ja asiakastapaamisten sopiminen. Eli
asiakkaat, joiden kanssa on tehty joskus yhteistyötä, mutta se on hiipunut,
edellisestä tutkimuksesta on kulunut aikaa. Ovat asiakasrekisterissä valmiiksi.
-
uusille asiakkaille, liideille: ns. kylmät
asiakkaat, mutta myös yhtiöryhmän muiden yritysten asiakkaiden lähestyminen
(yhteistyössä).
Tavoitteena siis yksinkertaistettuna asiakashankinta.
Kohderyhmä ja viestin sisältö
Erityisenä kohderyhmänä ovat yrityspäättäjät sekä jo
olemassa olevissa asiakkuuksissa että potentiaalisissa uusissa asiakkaissa. Viesti
on hiukan erilainen siitä, kummalle kohderyhmälle se kohdistetaan. Videoita tekisin mahdollisesti kolme eri
teemoilla (case-esimerkkejä), joissa voi kuitenkin osittain hyödyntää myös
samaa videomateriaalia (yritysesittely monistettavissa). Viestin sisältö
kiteytettynä tulee olla se, miten ko. case-yritys/ala on hyötynyt tutkimuksesta
– se on se, mikä asiakkaita kiinnostaa: mitä panostetulla rahalla saa.
Keskiössä ei ole sinänsä se, mitä me yrityksenä olemme vaan se, miksi meidän
kannattaa valita. Suositukset merkitsevät myös B-to-B-puolella hyvin paljon,
vaikkakin jotkut yritykset haluavat tietoisesti jakaa ja toteuttaa aina
tutkimuksensa eri toimijoilla.
Jakelukanavat ja alustat
1.
Vimeo:
” Unlike YouTube's massive audience, Vimeo's is a more small, niche community
of film enthusiasts.” “YouTube is more open and for the masses, while Vimeo is
more professionally focused with a lot more features, at a price.ӈ The Community of Professionals
(lähde: mm. Mashable, MavSocial)
2. Omat
nettisivut, videot sinne.
3. Uutiskirjeen
mukana (jo olemassa olevat asiakkaat): tiedottaminen, muistuttaminen ja
videoiden jakaminen. Kehotukset vierailemaan myös nettisivuilla (mm.
palveluntarjonta, kaikki yhteystiedot, ajankohtaista-osio jne.) sekä seuraamaan
Twitterissä (tosin meidän Twitter-strategiakin täytyy saada kuntoon). Kontaktipyynnön
jättämisen mahdollisuus, mutta toki meidän täytyy myös tehdä kontaktointi
perään myös aktiivisesti ilman pyynnön jättämistä.
4. Uutiskirjeen
mukana (uudet potentiaaliset asiakkaat): yhtiöryhmän yritysten oma markkinointi/uutiskirjeet,
kehotus tutustumaan meihin yrityksenä, mahdollisesti video mukana myös
uutiskirjeessä, mutta vähintäänkin löytyy sitten nettisivuilta.
5. Twitter.
6. Oma
henkilökunta ja sosiaalisen median kanavat: omat Twitter-, Facebook-, Instagram-tilit
à jakaminen.
7. Mahdollisesti
vielä yhtiöryhmässä tiettyjen avainhenkilöiden kanssa sopiminen, että
jakaisivat infoa.
Jakelukanavissa avainasemassa on siis sähköpostimarkkinointi
ja sosiaalinen media (erityisesti Twitter). Koska tekisin muutaman videon,
ainakin osittain porrastaisin markkinointia: alakohtaista julkaisua (esim.
matkailu, rakentaminen jne.) sykäyksittäin kohderyhmän edustajille.
Mittaaminen
Ensisijainen mittaaminen:
1. Kontaktipyynnöt
uutiskirjeen kautta, asiakkaiden omat yhteydenotot suoraan
2. Liidit:
nettisivujen kautta tulevat kontaktipyynnöt (uudet potentiaaliset asiakkaat)
3. Yhtiöryhmän
kautta tulevat yhteydenotot (uudet potentiaaliset asiakkaat)
4. Videoiden
katselut (Vimeo)
5. Nettisivuvierailut:
uutiskirjeet (sekä oma että yhtiöryhmä), Twitter/muu sosiaalinen media
Muu mittaaminen:
1. Kontakti
päätyy tapaamiseen
2. Kontakti
päätyy tarjoukseen
3. Kontakti
päätyy kauppaan
4. Uusien
potentiaalisten kontaktien lopullinen määrä (eli lopputulemana: kuinka monta
uutta yhteystietoa kampanjalla saatiin à
jatkomarkkinointikampanjat taas mahdollisia tulevaisuudessa suuremmalle
yleisölle).
Aikataulu, budjetti, vastuut
Koska yhtiöryhmässä on myös videotuotantoa, pystytään
kampanja suunnittelemaan ”talon sisällä”. Tekemiseen tarvitaan kuitenkin monenlaista
osaamista, mutta erityisesti grafiikkaa case-materiaalin tekoon (= tutkimusprosessin
ja tulosten esittely) sekä sen videon tekeminen.
Tässä yksi esimerkki ideasta, mitä lähtisin toteuttamaan:
We Are Social ja Barilla
Tässä on kyse on enemmän kampanjasta ja sen tulosten
mittaamisesta, mutta visiona minulla siis: kertoa tarina:
1. Miksi
tutkimusta lähdettiin tekemään
2. Miten
toteutettiin (metodit, esim. nettikyselyn, yhteisökeskustelun ja päiväkirjojen
kombinaatio)
3. Mitä
havaittiin
4. Miten
asiakasyritys hyötyi (esim. näkyvyys tiedotusvälineissä, myynnin kasvu jne.)
Budjetti? En ole markkinoinnin ihminen, joten tarkasti en
uskalla lähteä väittämään mitään. Videomarkkinoinnin suunnittelu noudattaa
minkä tahansa sisällön suunnittelua, eli määritellään tavoitteet, kanavat, sisällöt,
kohderyhmät, budjetit ja aikataulut. Hinnoittelun ero syntynee käytännössä sisällön
ja tuotantojen suunnitteluun käytettävästä ajasta. Videoiden tekeminen
vaatii enemmän suunnittelutyötä kuin muut tavat viestiä. Yleisesti hintaan
vaikuttavia muuttujia ovat mm. sisällön suunnittelu, tuotantotapa, kalusto,
kuvauspaikat ja logistiikka, (kieliversioinnit), esiintyjät, musiikki, spiikki,
projektin koordinoinnin ja suunnittelun laajuus, tuotantoryhmän taito ja
kokemus ja videoiden määrä.
En siis tarkemmin lähde laskelmia tekemään, mutta
ajatuksena tekisin joka tapauksessa kolme noin minuutin mittaista videota sekä
lyhyen yritysesittelyvideon (esim. asiakkuusjohtaja puhumassa), jonka voisi
joko liittää jokaiseen videoon tai pitää erillisenä. Enemmän antaisin grafiikan
puhua puolestaan kertojaäänen ollessa taustalla tai oma henkilökunta antaa
kasvonsa tutkimukselle. Kustannuksia saadaan minimoitua, kun mukana on oma
henkilökunta. Eniten kustannuksia aiheuttaakin videotuotanto (kuvaus,
editoinnit) sekä grafiikan tekeminen.
