Videoiden hyödyntäminen yrityksen markkinoinnissa

Poikkean nyt hiukan aiheesta, sillä en pohdi videon hyödyntämistä matkailuyrityksen markkinoinnissa, vaan oman työnantajani – markkinatutkimusyrityksen – markkinoinnissa. Perustelen tätä sillä, mitä pohdin jo sosiaalisen median opintojakson aikana: ”Tutkimusyritykset Suomessa ovat hiukan arkoja markkinoimaan itseään, joten ei siis ihme, että ne saatetaan välillä nähdä hiukan harmaina laitoksina. Onneksi tämä on muuttumassa ja myös tutkimuspuolella on siirrytty visuaalisempaan maailmaan ja sosiaalista mediaa hyödynnetään markkinoinnin välineenä. Tätä nykyä monet markkinatutkimusyritykset Suomessa toimivat myös läheisessä yhteydessä mainos- ja mediatoimistoihin, mikä edesauttaa myynnillistä näkyvyyttä. ” (Lähde: Hannan oma blogi 12.12.2015).

Pohdin ko. kirjoituksessa erityisesti videon mahdollisuutta markkinoinnin keinona, joten näen tässä suunnitelmassa erinomaisen jatkumon kyseiseen aiheeseen – samaten tämä poikkeaminen tukee omaa oppimistani parhaiten. Uskallan myös julkaista suunnitelman blogikirjoituksena, koska pienen yrityksen kampanjana rahaa ei ole mielinmäärin anyway käytettävissä :D Samaten, koska markkinointia ei ole aikaisemminkaan juuri yrityksessä tehty, on pohtimassani kampanjassa enemmän kyse melko perinteisestä jakamisen voimaan uskomisessa.

 Videomarkkinoinnin suunnitelma markkinatutkimusyritykselle

Kyseessä on alle kymmenen hengen markkinatutkimusyritys, joka toimii kuitenkin osana suurempaa mainonnan ja markkinoinnin yhtiöryhmää. Yhtiöryhmän palvelut kattavat kokonaisvaltaisesti markkinoinnin ja viestinnän osa-alueita suunnittelusta ja tuotannosta pr:ään ja muuhun liikkeenjohdon konsultointiin. Tutkimusyrityksenä olemme ensisijaisesti tuossa ”muu”-osiossa J

Työnantajayritykseni on erikoistunut tiedon hankkimiseen, analysointiin ja erityisesti sen hyödyntämiseen. Tuotamme taustainformaatiota yritysten päätöksenteon, ja myös viestinnän, tueksi sekä hyödynnämme jo olemassa olevan tiedon analysoinnissa.  Tutkimme tietoa laidasta laitaan asiakkaiden tarpeiden mukaan, liittyivätpä tiedontarpeet asiakkuuksiin, markkinaan, kilpailijoihin, henkilöstöön, esimiestyöhön tai konseptien toimivuuteen. Summa summarum: toimimme B-to-B-puolella (mitä by the way, sivutaan hyvin vähän opinnoissa vaikka väitän sen olevan yksi tärkeimmistä sosiaalisen median, internet-markkinoinnin ja sähköisen liiketoiminnan markkinoista lähitulevaisuudessa. Viittaus jälleen yhteen blogi-postaukseeni 27.9.2015: ” yritykset vielä kamppailevat siinä, miten saada sosiaalinen media osaksi viestintää myös alihankkijoiden ja yritysasiakkaiden keskuudessa.”).

Tavoite:

Teemme tutkimuksia kattavasti eri alojen yrityksille elintarviketeollisuudesta mediataloihin, matkailualasta vähittäiskauppaan ja rahoituksesta rakennusalaan. Kuten kaikilla yrityksillä, tavoitteenamme on tehdä kauppaa - jo olemassa oleville asiakkuuksille sekä myös saada uusia asiakkaita. Ennen kauppaa tarvitaan kuitenkin asiakasneuvottelut. Nimeänkin tässä kohdin videomarkkinointikampanjan/-kampanjoiden ensisijaisiksi tavoitteiksi kontaktit ja liidit, toissijaisiksi muut mitattavissa olevat asiat: katsojat, seuraajat, nettisivuvierailut ym. Videotuotannon tavoitteena on siis tehdä myyntimateriaalia ja monistaa myyntipuhetta:

-          jo olemassa oleville (”vanhoille, passiivisille”) asiakkaille: muistuttaminen ja asiakastapaamisten sopiminen. Eli asiakkaat, joiden kanssa on tehty joskus yhteistyötä, mutta se on hiipunut, edellisestä tutkimuksesta on kulunut aikaa. Ovat asiakasrekisterissä valmiiksi.

-          uusille asiakkaille, liideille: ns. kylmät asiakkaat, mutta myös yhtiöryhmän muiden yritysten asiakkaiden lähestyminen (yhteistyössä).

Tavoitteena siis yksinkertaistettuna asiakashankinta.

Kohderyhmä ja viestin sisältö

Erityisenä kohderyhmänä ovat yrityspäättäjät sekä jo olemassa olevissa asiakkuuksissa että potentiaalisissa uusissa asiakkaissa. Viesti on hiukan erilainen siitä, kummalle kohderyhmälle se kohdistetaan.  Videoita tekisin mahdollisesti kolme eri teemoilla (case-esimerkkejä), joissa voi kuitenkin osittain hyödyntää myös samaa videomateriaalia (yritysesittely monistettavissa). Viestin sisältö kiteytettynä tulee olla se, miten ko. case-yritys/ala on hyötynyt tutkimuksesta – se on se, mikä asiakkaita kiinnostaa: mitä panostetulla rahalla saa. Keskiössä ei ole sinänsä se, mitä me yrityksenä olemme vaan se, miksi meidän kannattaa valita. Suositukset merkitsevät myös B-to-B-puolella hyvin paljon, vaikkakin jotkut yritykset haluavat tietoisesti jakaa ja toteuttaa aina tutkimuksensa eri toimijoilla.

Jakelukanavat ja alustat

1.       Vimeo: ” Unlike YouTube's massive audience, Vimeo's is a more small, niche community of film enthusiasts.” “YouTube is more open and for the masses, while Vimeo is more professionally focused with a lot more features, at a price.”à The Community of Professionals (lähde: mm. Mashable, MavSocial)

2.       Omat nettisivut, videot sinne.

3.       Uutiskirjeen mukana (jo olemassa olevat asiakkaat): tiedottaminen, muistuttaminen ja videoiden jakaminen. Kehotukset vierailemaan myös nettisivuilla (mm. palveluntarjonta, kaikki yhteystiedot, ajankohtaista-osio jne.) sekä seuraamaan Twitterissä (tosin meidän Twitter-strategiakin täytyy saada kuntoon). Kontaktipyynnön jättämisen mahdollisuus, mutta toki meidän täytyy myös tehdä kontaktointi perään myös aktiivisesti ilman pyynnön jättämistä.

4.       Uutiskirjeen mukana (uudet potentiaaliset asiakkaat): yhtiöryhmän yritysten oma markkinointi/uutiskirjeet, kehotus tutustumaan meihin yrityksenä, mahdollisesti video mukana myös uutiskirjeessä, mutta vähintäänkin löytyy sitten nettisivuilta.

5.       Twitter.

6.       Oma henkilökunta ja sosiaalisen median kanavat: omat Twitter-, Facebook-, Instagram-tilit à jakaminen.

7.       Mahdollisesti vielä yhtiöryhmässä tiettyjen avainhenkilöiden kanssa sopiminen, että jakaisivat infoa.

Jakelukanavissa avainasemassa on siis sähköpostimarkkinointi ja sosiaalinen media (erityisesti Twitter). Koska tekisin muutaman videon, ainakin osittain porrastaisin markkinointia: alakohtaista julkaisua (esim. matkailu, rakentaminen jne.) sykäyksittäin kohderyhmän edustajille.

Mittaaminen

Ensisijainen mittaaminen:

1.       Kontaktipyynnöt uutiskirjeen kautta, asiakkaiden omat yhteydenotot suoraan

2.       Liidit: nettisivujen kautta tulevat kontaktipyynnöt (uudet potentiaaliset asiakkaat)

3.       Yhtiöryhmän kautta tulevat yhteydenotot (uudet potentiaaliset asiakkaat)

4.       Videoiden katselut (Vimeo)

5.       Nettisivuvierailut: uutiskirjeet (sekä oma että yhtiöryhmä), Twitter/muu sosiaalinen media

Muu mittaaminen:

1.       Kontakti päätyy tapaamiseen

2.       Kontakti päätyy tarjoukseen

3.       Kontakti päätyy kauppaan

4.       Uusien potentiaalisten kontaktien lopullinen määrä (eli lopputulemana: kuinka monta uutta yhteystietoa kampanjalla saatiin à jatkomarkkinointikampanjat taas mahdollisia tulevaisuudessa suuremmalle yleisölle).

Aikataulu, budjetti, vastuut

Koska yhtiöryhmässä on myös videotuotantoa, pystytään kampanja suunnittelemaan ”talon sisällä”. Tekemiseen tarvitaan kuitenkin monenlaista osaamista, mutta erityisesti grafiikkaa case-materiaalin tekoon (= tutkimusprosessin ja tulosten esittely) sekä sen videon tekeminen.

Tässä yksi esimerkki ideasta, mitä lähtisin toteuttamaan: We Are Social ja Barilla

Tässä on kyse on enemmän kampanjasta ja sen tulosten mittaamisesta, mutta visiona minulla siis: kertoa tarina:

1.       Miksi tutkimusta lähdettiin tekemään

2.       Miten toteutettiin (metodit, esim. nettikyselyn, yhteisökeskustelun ja päiväkirjojen kombinaatio)

3.       Mitä havaittiin

4.       Miten asiakasyritys hyötyi (esim. näkyvyys tiedotusvälineissä, myynnin kasvu jne.)

Budjetti? En ole markkinoinnin ihminen, joten tarkasti en uskalla lähteä väittämään mitään. Videomarkkinoinnin suunnittelu noudattaa minkä tahansa sisällön suunnittelua, eli määritellään tavoitteet, kanavat, sisällöt, kohderyhmät, budjetit ja aikataulut. Hinnoittelun ero syntynee käytännössä sisällön ja tuotantojen suunnitteluun käytettävästä ajasta. Videoiden tekeminen vaatii enemmän suunnittelutyötä kuin muut tavat viestiä. Yleisesti hintaan vaikuttavia muuttujia ovat mm. sisällön suunnittelu, tuotantotapa, kalusto, kuvauspaikat ja logistiikka, (kieliversioinnit), esiintyjät, musiikki, spiikki, projektin koordinoinnin ja suunnittelun laajuus, tuotantoryhmän taito ja kokemus ja videoiden määrä.

En siis tarkemmin lähde laskelmia tekemään, mutta ajatuksena tekisin joka tapauksessa kolme noin minuutin mittaista videota sekä lyhyen yritysesittelyvideon (esim. asiakkuusjohtaja puhumassa), jonka voisi joko liittää jokaiseen videoon tai pitää erillisenä. Enemmän antaisin grafiikan puhua puolestaan kertojaäänen ollessa taustalla tai oma henkilökunta antaa kasvonsa tutkimukselle. Kustannuksia saadaan minimoitua, kun mukana on oma henkilökunta. Eniten kustannuksia aiheuttaakin videotuotanto (kuvaus, editoinnit) sekä grafiikan tekeminen.