Tehtävä 3. Internetmarkkinoinnin step by step –opas by Hubspot

Perusasiat haltuun? (Ehkä)

 

Koska aloittelen opiskelua internetmarkkinoinnista, päätin pysyä peruskäsitteissä ja tilasin Hubspotin sivuilta askel askeleelta -oppaan internetmarkkinointiin (Vaughan, Pamela/Hubspot. THE ESSENTIAL GUIDE TO INTERNET MARKETING. Haettu 18.9.2015). Tavoitteena oli ensinnäkin kerrata termejä ja käsitteitä, joihin olen jo parin vuoden aikana törmännyt sekä ylipäänsä perehtyä osa-alueisiin, joita nettimarkkinoinnissa olisi hyvä huomioida. Uskon kertaamiseen ja toistoon, ja siihen että perusasioiden hyvä hallitseminen antaa lopulta tilaa luovalle toiminnalle.

Valitettavasti opas jätti minulle melko lailla enemmän kysymyksiä, antoi kritiikille buustia enkä koe saaneeni loppujen lopuksi juuri opastusta internetmarkkinointiin, vaan hyvin kapean näkökulman siitä, mitä tulisi huomioida tietyissä asioissa osana markkinointia. Samalla sain myös ei ajan tasalla olevaa tietoa digitaalisen markkinoinnin maailmasta.

Median ja viestinnän tutkijana olen tottunut kiinnittämään huomiota siihen, mitä  ja miten kerrotaan, mutta  myös siihen, mitä jätetään sanomatta. Pyrin tarkastelemaan tekstejä kokonaisuuksina vetäen yhteen, mitä juuri luin, mitä opin ja jäikö kysymyksiä. Näin ollen havahdun herkästi myös mahdollisiin ristiriitoihin. Tiivistettyjen niksioppaiden ja erilaisten listojen vaaranpaikkoina on liika tiivistys (joo, kaikkea ei pidä ottaa niin vakavasti ja kirjaimellisesti, kyseessä univeraali opas, mutta valitettavasti luontoni on tämä ;)  – ja sivuutetaan esimerkiksi se, että vaikkapa juuri markkinoinnin suunnittelussa vaikuttavat hyvin erilaiset asiat riippuen toimialasta kohderyhmään, yleisöön, markkinatilanteisiin, yhteiskunnallisiin seikkoihin, välineisiin, kanaviin jne. Se mikä toimii jollekin, ei toimi kaikille.

Kun alan lukea tekstiä, tarkistan aina ensimmäisenä lähteen/kirjoittajan sekä milloin ko. teksti on kirjoitettu. Ensimmäisen sudenkuopan valitsemassani internetmarkkinoinnin oppaassa löydän siitä, että siinä ei ole päiväystä – ei oppaan julkaisupäivämäärää eikä itse pdf-dokumentissa päivämäärää, milloin opas on kirjoitettu tai milloin sitä on päivitetty (päivitetty Erik Devaneyn toimesta – milloin?). Päteekö opas juuri tänään internetmarkkinoinnin suunnittelussa (tai 18.9.2015, kun hain tekstin)? Mitä trendejä on otettu huomioon oppaassa – elääkö se ihmisten mediakäyttäytymisen muuttumisen mukana? Mitä oppaan mukaan pitää ihan ensimmäiseksi ottaa huomioon, kun internetmarkkinointia suunnitellaan – tuotos vai ne asiakkaat?

Lopulta havaitsen, että itse pdf-tiedosto on nimetty ”internet_marketing_2014”. Vanha opas siis.

Lähden joka tapauksessa tutustumaan oppaaseen – uskon, että saan oppaasta silti tukea kurssilla oppimaani vasten.  Käyn siis läpi Hubspotin kuuden olennaisen askeleen opastuksen, johon myös kuuluu liidimarkkinointi.

Kuusi askelta

1. SEO (Search Engine Optimization, eli hakukoneoptimointi):

Tarkoittaa toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan verkkosivu/verkkosivustot paremmin näkyville hakukoneiden tuloksissa tiettyjä hakusanoja käytettäessä. Ihmiset löytävät yrityksen tuotteet, palvelut ja ylipäänsä itse brändin internetistä - sivustolle tulee enemmän oikeita asiakkaita ja sisältö on sitä, mitä ihmiset verkosta etsivät.

Opas listaa kaksi taktiikkaa tähän, joista ensimmäinen on on-page SEO. Tässä avainroolissa ovat hakukonelistauksissa näkyviin tulevat otsikoinnit, metatekstit (lyhyet kuvaukset sisällöstä), mahdolliset kuvat ja Url:n muotoilu (nettisivun osoite). Off page SEO puolestaan viittaa ulkopuolisiin sivustoihin, jotka linkittyvät haluttuun verkkosivuun/sivustoon. Näistä minulle tulevat mieleen esimerkiksi blogit ja ylipäänsä sosiaalinen media (esim. kuvanjakopalvelut), verkkokeskustelut (ei aina niin hyvässä valossa), arvostelut ja vaikkapa erilaiset linkkilistaukset.

Opas huomauttaa myös laiteoptimoinnin tärkeydestä nettisivuille, sillä yhä enenevissä määrin nettiä selaillaan mobiililaitteilla. Käyttäjäystävällisuus ja responsiivisuus (= skaalautuvuus) siis ennen kaikkea: se mikä toimii pöytäkoneella/läppärillä, ei välttämättä toimi tabletilla ja älypuhelimessa.

2. Sisällöntuotanto: ”sisältö on kuningas” (suora lainaus otsikosta, hmph…)

Oppaan mukaan sisältö johtaa internetmarkkinoinnin strategiaa (!): ”Content is the fuel that should drive your internet marketing strategy.” Siis koko internetmarkkinoinnin strategiaa? Uskoisin että tällä tarkoitetaan enemmän tietyn markkinointikampanjan strategiaa, sillä opas lyhyesti sivuaakin, että ennen sisältöä on selvitetty kohderyhmä. Opas listaa tässä kohdin sisällöksi vain (yritys)blogin ja blogin sisällöntuotannon, mikä minulle näkyy erittäin kapeana käsittelynä aiheen tiimoilta ja jätti listan kysymyksiä: mille kohderyhmälle opas on kirjoitettu? Onko blogi järkevä ratkaisu kaikille yrityksille ja kaikille toimialoille?

Yrityksen, missä itse olen töissä, nimi muutettiin 1,5 vuotta sitten. Samassa vaiheessa uudistettiin koko yritysilme, visuaalisuus ja nettisivut. Pohdimme yritysblogia, mutta jätimme sen loppujen lopuksi pois, sillä emme olleet vakuuttuneita siitä, että sitä säännöllisesti päivitettäisiin. Päädyimme Ajassa-uutisointiin, mikä ei vaadi niin tiuhaa päivittämistä kuin blogi (ja tätäkin osioita on vaikeaa saada edes kohtuullisesti päivitettyä…).

3. Get social: sosiaalisen median strategia = Facebook, Twitter, LinkedIn (“big three”)

+ muutama muu palvelu mainittuna: Pinterest, Google+, Instagram, Vine (missä YouTube?)

Oppaan mukaan sosiaalinen media on avaintekijä sisällönjakelussa ja brändin online-näkyvyydessä. (Olen niin pahoillani kriittisestä suhtautumisesta oppaaseen, mutta minulle tämä on niin kapea näkökulma aihealueeseen): Minulle kirjoitetut ohjeet näkyvät enemmän klikkimarkkinointina.

Tässä oppaan ohjeet kanavittain:

Facebook: tee kunnollinen yritysesittely, kerää tykkääjiä/seuraajia (tutuista), integroi FB muihin online-kanaviin, jaa sisältöä, hanki maksettu FB-mainonta tykkääjien määrän kasvattamiseksi (= ostamiseksi). Opas ei ota kantaa, miten tykkääjistä ja jakajista saadaan niitä ostajia? Miten tykkääjistä ja jakajista rahoittajia ja auttajia (esim. hyväntekeväisyysjärjestöt)? Esimerkkinä minulle tulee Jounin Kaupan http://www.jouninkauppa.com aggressiivinen FB-kampanjointi: arvontoja ja kilpailuja ja jakoja ja tykkäyksiä riittää, mutta miten kauan kohderyhmään kuulumattomat jaksavat tätä (minulle henkilökohtaisesti kyse on valitettavasti jo spämmistä).

Twitter: miksi yritystä pitäisi seurata (jos ei ole iso yritys tai et ole julkkis), twiittaa 24/7, tee sisällöstä ammattimaista (ole ajan tasalla), visualisoi twiittisi = konversion nostattaminen.

LinkedIn: pätee samat asiat kuin Twitterissä.

Snapchat taitaa olla tämän hetken kuuma trendi, joka jokaisen yrityksen ”pitäisi” ottaa markkinointikanavakseen (näin kuulin mainittavan mm. yhdessä esittelyssä Markkinointivietinnän viikolla viikko sitten). Näin oli myös Twitterin kohdalla muutama vuosi sitten ja osaamisen puutteessa tai muusta vastaavasta syystä, en usko, että jokainen yritys joka Twitterin otti käyttöön, oikeasti siitä hyötyi.

Siinä missä opas mielestäni onnistuu, on sosiaalisen kuuntelun maininta. Erittäin tärkeä osa internetmarkkinoinnin strategiaa ja seurantaa (ja tähän tarjottuihin työkaluihin tutustuminen on ehdottomasti listallani lähipäivinä, esim. Google Alerts). Pidemmän aikavälin seurannalla materiaali myös tosin voi kasvaa kovinkin suureksi (kuka kirjoittaa mitä ja missä), joten jossakin vaiheessa olisi otollista myös analysoida tarkemminkin sitä, mitä siellä netissä laadullisesti kirjoitetaan ;)

4. Kävijöistä liidejä: tuleeko nyt se, missä tykkääjistä tehdään ostajia? Ei.

Toimenpiteet yhteystietojen keräämiseen: Vastikkeellinen kerääminen (annetaan yhteystietoja vastaan jotakin, esim. kokeiluversio, opas jne.).

CTA (calls-to-action) ja ländärit: houkuttimia (nappula tai linkki), jotka vievät landing-sivulle (”klikkaa tätä”) ja ne voivat sijaita missä vain, esim. blogeissa, sähköpostiviesteissä, kampanjamainoksissa jne. Landing-sivustolla on yhteystiedot tai tilauslomakkeet tms., jolloin saadaan yhteystiedot jatkoa varten talteen.

Testaamista, mittaamista ja iterointia (toistot, kokeilut): mikä toimii = konversiot eri landing-sivuistoilla

5. Liideistä asiakkaiksi: tuleeko nyt se, missä tykkääjistä tehdään ostajia? Ei.

Kun yhteistiedot on saatu, alkaa jälkimarkkinointi ja asiakassuhteen hoitaminen. Opas keskittyy sähköpostimarkkinointiin kertoen valmisteluista ja jälkimittauksista (kenelle = listojen luonti, lähettäminen = kenelle, mitä sisältöä, viestinnän henkilökohtaisuus, luo arvoa, älä luota kuvien käyttöön automaattisesti (erilaiset vastaanottajien sähköpostiohjelmat ja kuvien latautumisen haasteet), mittaa tuloksia: CTR = click through rate, konversio, unsubscribe rate). Opas mainitsee tutkailemaan myös sosiaalisen median kanssakäynnin ja käyttäytymiseen pohjautuvan viestinnän (behavior-driven communication) – siis ne tavat, joilla liidit ovat olleet vuorovaikutuksessa yritykseen (esim. laitteet, kanavat, liikkuminen sivustolla) asiakassuhteen hoitamisen välineenä.

6. Analysointi ja jatkotoimenpiteet

Viimeisenä askeleena opas listaa datan analysoinnin ja sen antamat mahdollisuudet ja jatkotoimenpiteet perustuen tilastoihin ja tilastojen jalostuksiin. Opas kehottaa seuraamaan esimerkiksi verkkosivuston liikennettä, liidejä, asiakkaita ylipäänsä, hinnoittelua, uudet vs. palanneet asiakkaat, tehokkuus kanavavalinnoissa sekä tarkistamaan strategian ja arvioimaan onnistumista (miten tavoitteet on saavutettu), miten avainsanat ovat toimineet.

Kertooko nämä miksi ihminen on liikkumisvalintojaan sivustolla tehnyt? Miksi joku asiakas valitsee poikkeavan reitin? Miksi minä olen valmis maksamaan hotellista lähes epäröimättä viisinkertaisen hinnan Havaijilla verrattuna Berliiniin, mutta lopetan hotellihaut samanhintaisista hotelleista New Yorkista muutamien kokeilujen jälkeen? Siksi että Havaiji on unelma, kun taas New Yorkiin pääsee helposti ja haluan sinne vain shoppailemaan.

Loppukaneettina laitan tässä yhden listan malliksi internetmarkkinoinnin starategiasta, mihin törmäsin sivustolla http://www.ecommercepartners.net/services/online-marketing-strategy (haettu 20.9.2015).

Mielestäni tämä tiivistetty lista koostaa hyvin ne teemat, mitkä ovat internetmarkkinoinnin peruspilarit (lihavoinnit minun tekemiäni).

Here are the pillars of our internet marketing [campaign] strategy:

1. Understanding your business and what makes you unique in your industry.
2. Determining whether your website capabilities and positioning are in sync with your marketing goals.  
3. Building online awareness for your brand, products, and services.
4. Driving traffic to your website, through SEO, Local Search Optimization, Google Base, online advertising, referrals, social media, and other online resources. 
5. Converting visitors to paying customers by identifying the target audience that will be interested in what you have to offer, and optimizing the experience for them.  
6. Analyzing at the results and continuously looking for ways to improve the campaign.

Hubspotin intenetmarkkinoinnin opas (vaarallisesti) aloittaa kampanjastrategian suunnittelun vasta kohdasta 4.


Anyway: toistoa, toistoa, toistoa... Ehkä alan kohta muistamaan, mitä SEO on ja miten optimointia kannattaa suunnitella, testata ja seurata ja analysoida.

Tehtävä 2: referaatti

Tutkija mikä tutkija - ei siitä mihinkään pääse.    

Referointitehtävän tieteelliseksi artikkelikseni valikoitui Nadia Pomirleanun, John A. Schibrowskyn, James Peltierin ja Alexander Nillin tutkimusartikkeli A review of internet marketing research over the past 20 years and future research direction (Journal of Research of Interactive Marketing , Vol. 7 No.3, 2013). 

Kyseessä on englanninkielinen artikkeli, joka vilisee nettiin liittyviä termejä. Olen nyt ottanut oikeuden kääntää termejä suomeksi – ja pahoittelen jo alussa, mikäli jossakin on jokin paha käännöskukkanen tai muutoin weirdo-termi ;)

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää internetmarkkinointia koskevien markkinointi- ja bisnesjulkaisujen kehityssuuntia määrän, sisältöjen ja julkaisutyyppien mukaan. Tutkimuksen lähtökohtana oli myös päivittää ja laajentaa aikaisempaa (Schibrowsky et al, 2007, European Journal of Marketing) tutkimusta, jossa kartoitettiin internetmarkkinoinnin aihepiirejä määrätyissä julkaisuissa aikavälillä 1992-2004. Pomirleanun ja kumppaneiden tutkimusjaksona ovat puolestaan tätä seuraavat vuodet 2005-2012. Historiakatsauksen lisäksi tällä pitkän aikavälin kartoituksella voidaan nähdä tulevaisuuden trendejä niin tutkimusaiheiden ja kuin ylipäänsä markkinoinnin suuntauksista: mitkä internetmarkkinointiin liittyvät aihealueet jäävät pienemmälle huomiolle ja mitkä toisaalta ovat kärjessä.

Toteutus, metodit ja rajaukset

Pomirleanun ja kumppaneiden tutkimus noudattaa edeltäjänsä metodeja ja aineistovalintoja: valikoidut julkaisut ovat samoista lehdistä, sähköinen aineistotietokanta on sama sekä  kategorisointimetodien ja -luokittelujen perusta on sama (ottaen huomioon kuitenkin internetin aihe-evoluution ja termien kasvun ja monimuotoisuuden). Tämä mahdollistaa saamaan kokonaisvaltaisen käsityksen internetmarkkinoinnin tutkimussuunnista 20 vuoden ajalta.

Tutkimusaineistoon otettiin mukaan artikkeleita, joiden nimet liittyivät mm. markkinointiin, mainontaan, kuluttajiin, (kuluttaja)asiakkaisiin, palveluihin ja myyntiin. Joukkoon valikoitui myös useampi selkeä bisnesjulkaisu, samaten selkeästi pelkästään internetmarkkinointiin keskittyviä julkaisuja.Sähköisen tietokannan aineiston hakuprosessissa käytettiin ”avainsanahakua”, kuten aikaisemmassa tutkimuksessakin, jolloin hakutermejä olivat esimerkiksi internet, online, verkko (Web), sähköposti (email), sähköinen kaupankäynti (electronic commerce). Uudemmassa tutkimuksessa hakusanalistaa kuitenkin laajennettiin uusilla ajankohtaisilla termeillä, kuten sosiaaliset verkostot (social networks), sosiaalinen media (social media), viraali (viral), online-viestintä (online communications), online brändiviestintä (online brand communictions), käyttäjäsisältö (user content), mobiili (mobile), Facebook, Myspace, YouTube jne. Tämän jälkeen tehtiin vielä karsimista siinä, ovatko haun kautta valikoituneet artikkelit internetmarkkinointia koskevia tekstejä vai ainoastaan internetiin yleisesti liittyviä tekstejä.

Aineiston luokittelu

Aineiston keruun jälkeen artikkelit luokiteltiin alkuperäisen tutkimuksen mukaisesti. Tämän lisäksi luotiin uusia luokitteluita – aihealueita ja kategorioita – sillä internetmarkkinointiin liittyvä termistö ja käsitteet olivat laajentuneet niin paljon, etteivät osa tutkituista teemoista sopineet minkään alkuperäisen luokan alle. Uusia luokitteluita ja kategorioita olivat esimerkiksi sosiaalisen median strategiat, tuotearvioinnit, käyttäjien sisällöntuotanto (user content), hakukoneet, mobiilimarkkinointi, online data ja virtuaalimaailmat (suomennetut termit by Hanna). Vielä näidenkin alle syntyi alakategorioita

Tulokset

Julkaisujen määrä

Internet-tutkimukseen liittyvien artikkelien määrä oli vuosien 2005-2012 aikana 1 957. Kun lukuun lisätään vuosien 1993-2004 määrä, 902 artikkelia, on 20 vuoden aikana julkaistu 2 859 internetmarkkinointiin liittyvää tutkimusartikkelia. Uudet teknologiat varmistavat myös sen, että internetmarkkinointiin liittyvien tutkimuskirjoitusten määrät tulee kasvamaan myös jatkossa.

Missä julkaistaan

Yksi selvä trendi on, että kasvava määrä internetmarkkinointiin keskittyvistä artikkeleista ilmestyvät julkaisuissa, jotka eivät suoranaisesti liity markkinointiin, vaan esimerkiksi yrittäjyyteen, liike-elämään, viestintään ja yhteiskuntatieteisiin painottuvissa julkaisuissa.

Huomioitavaa kuitenkin on, että tässä tutkimuksessa edellä mainitut julkaisut rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle, joten erittäin todennäköisesti artikkelien määrä on esitetty aliarvioituna. Muita tulosten tulkinnan rajoituksia ovat mm.  tietokantahakuja koskevien termien käyttö, joilla ei välttämättä löydetty kaikkia artikkeleita sekä mahdolliset kategoriointivirheet, kun tutkittavana oli lähes 2 000 artikkelia.

Joka tapauksessa, artikkelien määrä myös markkinoinnin alalehdissä on kasvanut huomattavasti. Tämä indikoi, että internet yleisesti on yhä tärkeämmässä roolissa sekä markkinoijien että kuluttajienkin keskuudessa. Kuluttajatutkimuksen kentällä, verrattuna markkinoinnin tutkimukseen, olisi kuitenkin vielä varaa kasvattaa tutkimusjulkaisujen määrää. Kirjoittajat uskovatkin, että suunta muuttuu nousevaksi lähivuosina.

Top aihealueet internetmarkkinoinnin julkaisuissa 

(Taulukko: Nadia Pomirleanun, John A. Schibrowskyn, James Peltierin ja Alexander Nillin artikkeli A review of internet marketing research over the past 20 years and future research direction.)

Kuten taulukosta näkee internetmarkkinoinninin päätutkimustrendit aihealueittain ovat kuluttajakäyttäytyminen, sosiaalinen media/verkostot, internetstrategiat ja viestintä. Nämä ovat kärjessä vuosien 2005-2012 aikaisissa tutkimuksissa. Etenkin sosiaalisen median/yhteisöjen kasvua selittää teknologinen muutos, ja trendi tulee edelleen jatkumaan. Huomattavaa tuloksissa on, että määrällisesti kululuttajakäyttäytymisen, internetstrategioiden ja viestinnän aihealueet ovat kasvaneet selkeästi koko ajan vuodesta 1994, kun taas muiden aiheiden artikkelimäärien kasvu on ollut melko niukkaa. Huomioitavaa on myös, että B-to-B on ainoa aihealue, missä on tapahtunut laskua ajanjaksojen 1993-2004 ja 2005-2012 välillä. Laskuun vaikuttaa kirjoittajien mukaan se, että yritykset vielä kamppailevat siinä, miten saada sosiaalinen media osaksi viestintää myös alihankkijoiden ja yritysasiakkaiden keskuudessa.

Top-aihealueiden lähemmässä tarkastelussa havaittiin myös, että kuluttajakäyttäytymisen alueella eniten tutkitut aiheet koskivat kognitiivisia kysymyksiä ja internetin käyttötapoja. Sosiaalisten verkostojen kontekstissa johtavat aiheet liittyivät online-yhteisöihin ja käyttäjien sisällöntuotantoon. Internet-strategioiden alueella puolestaan keskityttiin eniten strategioihin ja mobiilimarkkinointiin. Viestinnän alueella liikutaan erityisesti viestinnän tehokkuudessa, ja jakelun puolella nopeimmin kasvava kategoria oli vähittäiskauppa internetissä. Kun otetaan huomioon vain tutkimusjakson kaksi viimeisintä vuotta (2011-2012), eniten tutkitut aihealueet olivat online-yhteisöt, käyttäjien sisällöntuotanto, sosiaalisen median strategiat, kognitiiviset kysymykset ja viestinnän tehokkuus. Nämä aihealueet tulevat vielä kasvamaan uusien internet-teknologioiden ja sovellusten myötä.

Aineisto osoitti myös, että jotkut yksittäiset aihealueet saivat muita enemmän huomiota, vaikka ne eivät ko. taulukossa näy. Näitä ovat online-kyselyt, online-data, hakukonetutkimus, virtuaalimaailmat/online-pelit, internet-koulutus ja massiivinen määrä sosiaaliseen mediaan/verkostoihin liittyviä aiheita. Vastakohtaisesti aineistosta oli havaittavissa hiipuneita aihealueita, kuten nettihuutokaupat, yksityisyys, asiakassuhdemarkkinointi ja kuluttajien internetin tiedonhaku. Kirjoittajat muistuttavat kuitenkin, että tämä ei ole pysyvä tila, vaan tutkimuskenttä muuttuu jatkuvasti.

Johtopäätökset

Katsaus osoittaa, että markkinointitutkimus reflektoi sitä, mitä tapahtuu ylipäänsä markkinoinnin markkinoilla. Kun internetin käyttö  on kehittynyt, myös internetmarkkinoinnin tutkimus on seurannut tätä linjaa. Oleellisin esimerkki tästä on internetin sosiaalisten verkostojen yleistyminen. Katsaus osoittaa myös sen, että internetmarkkinointi on hyväksytty osaksi markkinoinnin kenttää ja saa tilaa markkinoinnin julkaisuissa enenevissä määrin. Samaten pelkästään internetiin keskittyvät julkaisut ovat lisääntyneet. Yksi selkeä trendi on myös internetin strategisiin aspekteihin keskittyvien tekstien määrän kasvu, kuten miten käyttää sosiaalista mediaa myynnin ja brändipääoman kasvattamisessa. Myös internetin luonne on kehittynyt jatkuvasti suuntaan, jossa yksilöt kommunikoivat ja jakavat tietoa toistensa kanssa sekä älypuhelimet ovat luoneet liikkuvan internetin, missä kuluttajat ovat koko ajan ”connected”. Tämä luo edelleen uusia tutkimusten painopisteitä.

On myös muita alueita, joiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Näitä ovat ensinnäkin kuluttajien luottamus internetiin (turvallisuus ja luotettavuus) sekä yksityisyysasiat, mukaan lukien Facebookin yksityisyysasiat. Toinen kasvava aihealue on kuluttajien verkkokauppa, sekä erityisesti mobiilin internetin osuus tässä. Kolmantena nähdään B-to-B internetmarkkinointitutkimuksen kasvu, sillä se on ollut aina pienemmässä roolissa, kuin kuluttajia koskeva markkinointitutkimus. Neljäs kehittyvä aihealue on  intenet-analytiikka. Myös sosiaalisen median ja verkostojen tutkimus tulee edelleen kasvamaan – erityisesti tutkimus, mikä menee syvemmälle käyttäjien tulkintoihin ja asenteisiin, ja näin lähemmäksi markkinoinnin toimenpiteitä tuottaen tehokkaita viestintästrategioita ja luoden asiakassitoutumisen keinoja.

Utelias ja sinnikäs

Olen koulutustaustaltani median ja viestinnän tutkija. Viimeisimmät vuodet olen työskennellyt pääsääntöisesti asiakaspalvelun laadun, palveluviestinnän ja palvelupolun tutkimuksissa luoden pohjaa ymmärrykselle kokonaiseen asiakasmatkaan. Tutkijana yhdistän kvantitatiivista ja kvalitatiivista otetta – numeroita tarinalliseen tekstiin. Seuraan myös aktiivisesti median ja kuluttamisen ilmiöitä, etsin tietoa ja pyrin selvittämään tulevaisuuden signaaleja.

Opiskeluaikoinani mediatutkimuksen oppiaineessa sain puolestaan kosketuksen koko mediamaailman kirjoon. Keskityin erityisesti internetiin ja sosiaaliseen mediaan, perinteisten medioidenkin siirtyessä sinne. Minulle merkittäviä aihealueita ovat olleet brändit ja osto-/asiakasuskollisuuden rakentaminen, mainonta sosiaalisessa mediassa (lapsille) sekä elämäntyylit, joiden ilmentämiseen juuri mediaa hyödynnetään (lifestylemedia).




Vapaa-ajallani matkustelen paljon itsekseni niin Euroopassa, Aasiassa kuin Yhdysvalloissakin. Tässä matkamuistovideo Havaijilta kesältä 2015, kun päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni:

Koska olen utelias luonne, tällä hetkellä koulutan itsenäni Haaga-Helian avoimessa ammattikorkeakoulussa Matkailun sähköisen liiketoiminnan ja matkailumarkkinoinnin parissa


Kissa-allergikkona lempieläimeni on tietenkin kissa :)

Kuva: Osamu Uchida