Ajattelutapanani kulkee kokonaisuuksista yksityiskohtiin,
joten jotta voin verrata markkinointisuunnittelua ennen ja jälkeen internetin,
koen tarpeelliseksi luoda hyvin kevyen peruspohdinnan markkinoinnin ja samalla viestinnän historiaan.
Näin lyhyesti alkuun otan lainauksen ihan vaan Wikipediasta:
”Markkinointi käsitteenä ”keksittiin” noin 100 vuotta sitten. [--]
Markkinoinnin kehitystä on leimannut jatkuva vaihtelu erilaisissa
painotuksissa. [--]” (https://fi.wikipedia.org/wiki/Markkinointi
Haettu 27.9.2015, kriittisyyttä: lähdettä ei ole merkitty ;) Joka
tapauksessa – varmasti me kaikki tiedämme, että kyse ei ole uudesta ilmiöstä ja
markkinointia on ollut ”aina”, ja sen tekemisen tavat ja sisällöt muuttuvat ajan
ja maailman mukana. Esimerkiksi television yleistyminen 1950-1960-luvuilla sekä
painotekniikoiden kehittyminen ovat jo itsessään olleet muuttamassa
markkinoinnin (ja mainonnan) suunnittelua (ah, tulee niin mieleen kiehtova Mad
Men -televisiosarja). Markkinoinnin suunnittelussa vallitsi pitkään myös
näkökulma, jossa yritys on vain viestin lähettäjä, ja jonka (haluttu) sanoma
osoitetaan (halutuille) vastaanottajille (joukkoviestinnän siirtomalli). Markkinoinnin opusten lisäksi suosittelen tutustumaan
mediatutkimuksen ja joukkoviestinnän tutkimuksen teoksiin, esimerkiksi
perusteokseen Mediatutkimuksen vaeltava
teoria (Tuomo Mörä, Inka Salovaara-Moring & Sanna Valtonen (toim.).
Gaudeamus. 2004). Näistä saa erityisesti hahmotelmaa siitä, miten median ja viestinnän kulttuuri on muuttunut.
Mikä sitten on markkinoinnissa
muuttunut ajatellen ääripäitä? Suoranaisesta tuotannosta ja tuotteen myynnistä
on siirrytty koko ajan enemmän ja enemmän asiakaskeskeisyyteen ja
asiakassuhteiden pysyvyyden tavoitteluun sekä tulosten laadukkaampaan mitattavuuteen. Näitä ääripäitä käsittelen myös tässä tekstissäni.
Tutustuin Paul Smithin SOSTAC-malliin teoksesta Marketing Communications. Integrating offline and online with social media (Smith, P.R. & Zook, Ze. 2011,
5th Edition) sekä myös nettisivuilla osoitteessa http://www.smartinsights.com/digital-marketing-strategy/sostac-model/, 20.9.2015 (sivuilla hyvä kuva SOSTAC-mallista ja markkinoinnin suunnitteluprosessin kiertokulusta).
Koska pidän kärjistelystä, otin vertailukohteeksi
legendaarisen Philip Kotlerin Markkinoinnin
käsikirjan (1979, suom. Matti Ruotsalainen 1982) ja sovitin siinä esitetyn
markkinointisuunnittelun mallin Smithin SOSTAC-malliin. Käyn läpi kohta kohdalta Smithin mallin tuoden samalla rinnalle Kotlerin ajatukset koskien eri osa-alueita markkinoinnin suunnitteluprosessissa.
S = Situation:
Missä tilanteessa olemme nyt:
P.R. Smith (1998):
markkinointisuunnittelu
Tilanneanalyysi:
1) suoritukset (myynti, markkinaosuus, tuottavuus) --> viimeaikaisimmat tulokset+vertailua viime vuosien trendeihin
2) kilpailijat
3) yleinen markkinatilanne, uhat, mahdollisuudet (vähintään osittainen SWOT), jakelukanavasuunnittelu
4) kohdemarkkinat, tuotteen/palvelun positiointi, segmentointi
5) globaalit markkinat
6) viestintään liittyvät lait ja säännökset, yhteiskunnalliset trendit/muutokset, teknologiatrendit
1) suoritukset (myynti, markkinaosuus, tuottavuus) --> viimeaikaisimmat tulokset+vertailua viime vuosien trendeihin
2) kilpailijat
3) yleinen markkinatilanne, uhat, mahdollisuudet (vähintään osittainen SWOT), jakelukanavasuunnittelu
4) kohdemarkkinat, tuotteen/palvelun positiointi, segmentointi
5) globaalit markkinat
6) viestintään liittyvät lait ja säännökset, yhteiskunnalliset trendit/muutokset, teknologiatrendit
Philip Kotler
(1979): markkinointisuunnittelu
Tilanneanalyysi:
noudattaa seuraavaa järjestystä
1) Tausta: yhteenveto tärkeimmistä myynti- ja voittotiedoista muutamalta edelliseltä vuodelta (markkinatrendit, jakelukanavat, kilpailijat, ostokäyttäytyminen)
2) Normaaliennuste: ennuste markkinoiden koosta ja yrityskohtaisesta myynnistä "normaalioloissa", edellyttäen että markkinointiympäristössä tai -strategioissa ei tapahdu suuria muutoksia
3) Mahdollisuudet ja uhat: yritysyksikön päällikkö esittää ja laatii luettelon näistä
4) Vahvat ja heikot puolet: yritysyksikön päällikkö luettelee sen sisäiset vahvat ja heikot puolet --> johto tarkastaa suunnitellut toimenpiteet (vahvuuksien vahvistaminen ja heikkouksien korjaaminen/investoinnit).
1) Tausta: yhteenveto tärkeimmistä myynti- ja voittotiedoista muutamalta edelliseltä vuodelta (markkinatrendit, jakelukanavat, kilpailijat, ostokäyttäytyminen)
2) Normaaliennuste: ennuste markkinoiden koosta ja yrityskohtaisesta myynnistä "normaalioloissa", edellyttäen että markkinointiympäristössä tai -strategioissa ei tapahdu suuria muutoksia
3) Mahdollisuudet ja uhat: yritysyksikön päällikkö esittää ja laatii luettelon näistä
4) Vahvat ja heikot puolet: yritysyksikön päällikkö luettelee sen sisäiset vahvat ja heikot puolet --> johto tarkastaa suunnitellut toimenpiteet (vahvuuksien vahvistaminen ja heikkouksien korjaaminen/investoinnit).
O = Objectives:
Missä haluaisimme olla?
P.R. Smith (1998):
markkinointisuunnittelu
Tavoiteanayysi:
mikä on realistista, mikä ei --> SMART: specific, measurable, actionable,
realistic, time specific.
1) Markkinointitavoitteet: myynti/markkinaosuus jne.
2) Viestintätavoitteet: esim. herättää kohderyhmän tietoisuus, vaikuttaa asenteisiin, saada tekemään/kokeilemaan jotakin, uudelleen positiointi --> AIDA
1) Markkinointitavoitteet: myynti/markkinaosuus jne.
2) Viestintätavoitteet: esim. herättää kohderyhmän tietoisuus, vaikuttaa asenteisiin, saada tekemään/kokeilemaan jotakin, uudelleen positiointi --> AIDA
Philip Kotler
(1979): markkinointisuunnittelu
Tavoite- ja
osatavoitteet (yleistavoitteet yritykselle): mihin yrityksen pitäisi mennä,
johto hyväksyy ja esittää erikseen tavoitteet (esim. myynnin x% kasvu, voitto
ennen veroja). Yritysyksikkö tekee toimenpiteet yrityksen tavoitteita
noudattaen omalle yksikölleen.
S = Strategy:
Mitä/miten saavutamme?
P.R. Smith (1998):
markkinointisuunnittelu
Toimenpiteet:
1) Kohdemarkkinat: mitä valitaan
2) Tavoitteet
3) Positiointi: tuotteen/palvelun --> miksi ko. tuote/palvelu
4) Jaksotus (stages): miten usein
5) Integrointi
6) Työkalut: missä välineissä ja kanavissa (mm. tv, opt in, email, sosiaalisen median strategiat).
1) Kohdemarkkinat: mitä valitaan
2) Tavoitteet
3) Positiointi: tuotteen/palvelun --> miksi ko. tuote/palvelu
4) Jaksotus (stages): miten usein
5) Integrointi
6) Työkalut: missä välineissä ja kanavissa (mm. tv, opt in, email, sosiaalisen median strategiat).
Philip Kotler
(1979): markkinointisuunnittelu
Strategiaselonteko:
yksikönpäällikkö esittelee muutamia vaihtoehtoisia markkinointistrategioita
tavoitteiden saavuttamiseksi. Markkinointistrategia ei ole kokoelma
nimenomaisia toimia, vaan selonteko, joka osoittaa, mihin pääponnistelut olisi
suunnattava osatavoitteiden saavuttamiseksi. --> millä eri keinoin myyntiä
saadaan kasvatettua? Esim. kappalemääräisen myynnin kasvattaminen, myynnin kokonaistuloksen
kasvattaminen jne.
T = Tactics:
Miten toimimme käytännössä?
P.R. Smith (1998):
markkinointisuunnittelu
Strategian
toteuttaminen käytännössä:
PR, suoramarkkinointi jne. = markkinointiviestinnän suunnitelma: milloin ja missä
PR, suoramarkkinointi jne. = markkinointiviestinnän suunnitelma: milloin ja missä
Philip Kotler
(1979): markkinointisuunnittelu
Toimintaohjelma:
miten asetetut tavoitteet saavutetaan
Hyödyllinen tapa on ottaa jokainen strategia-aines
erilleen ja määrätä se jonkun vastuulle. Esim. mainoskampanjan parantaminen
yhden tehtäväksi. Tämä sitten ryhtyisi luettelemaan eri toimenpiteitä, mitä
strategian toteuttaminen onnistuu (mainostoimiston valinta, mediasuunnitelman
hyväksyminen).
A = Action:
Toiminta
P.R. Smith (1998):
markkinointisuunnittelu
Täytäntöön pano:
1) Kuka tekee mitä ja milloin: vastuut ja rakenteet
2) järjestelmät ja prosessit
3) sisäiset resurssit ja ulkoiset yhteistyökumppanit
Philip Kotler
(1979): markkinointisuunnittelu
Sitten tehtävät annetaan jonkun mainososaston tekijän
huoleksi.
C = Control:
Kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä?
P.R. Smith (1998):
markkinointisuunnittelu
Seuranta ja
mittaus:
NPS (Nt Promoter Score, suositteluhalukkuus), asiakastyytyväisyys,
konversiot, ROI (return on investment)
Philip Kotler
(1979): markkinointisuunnittelu
Valvonta:
edistymisen seuranta
Budjetti laaditaan joka kuukaudelle tai neljännesvuodelle
= ylempi johto voi tarkistaa tulokset ja paljastaa yksiköt, jotka eivät pääse
osatavoitteisiinsa.
Tiivistelmä (kärjistys):
SOSTAC: ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen, kaikilla on vastuunsa
onnistumisesta. Asiakas keskiössä. Missä asiakas liikkuu - sinne mennään.”
Kotler: ”Ei kuulu mulle, ei oo mun hommia. Mennään samoilla markkinointikanavilla kuin ennenkin - lisätään johonkin vähän volyymia”.
:)
Hyvä tuo tiivistelmä lopussa :) Mielenkiintoisesti olet verraillut SOSTAC-mallia ja Kotlerin teorioita - SOSTAC-malli voittaa kyllä mennen tullen!
VastaaPoistaPiti lukea oikein kahdesti ennenkuin tajusin miten erinomainen kirjoitus tämä oli!
VastaaPoista