Yritysten markkinoinnissa ja myynnissä internet on
syrjäyttänyt perinteisiä kanavia ja tai radikaalisti vähentänyt niiden käyttöä.
Monilla aloilla verkkopalvelu on korvannut yhä enemmän myös kasvokkain
tapahtuvan asiakaspalvelun määrää: tätä kertoo myös jatkuvat
yt-neuvotteluilmoitukset, joissa toki vaikuttaa myös yleinen Suomen/maailman
taloudellinen tilanne. Perusteluissa kuulee kuluttajien siirtymisen verkkoon ja
digitalisaation. Samalla puhutaan median murroksesta, jossa muutos on ollut
niin nopeaa, etteivät yritykset ole pysyneet perässä. Kun tarve on kulujen
vähentämiseen, mutta samalla tarjonnan monipuolistamiseen, ollaan tällä
hetkellä osin myös hiukan hakoteillä kokemuksellisen arvoketjun luomisessa.
Vaikka teknologia toimii, mutta se yksikin teknologinen virhe/hankaluus tulee
vastaan, ollaankin taas elämyksen korjaajan (=asiakaspalvelijan, ihmisen)
äärellä takaisin. Vaikka internet on tehostanut ja mahdollistanut paljon, ei
ihmistä voida kokonaan sivuuttaa – yrityksen edustajan, ihmisen, rooli on
kuitenkin muuttunut ja muuttuu edelleen arvoketjun osana.
Arvoketju
kuvaa jonkin hyödykkeen tai palvelun vaiheittaista jalostumista valmiiksi
tuotteeksi, ja jokainen arvoketjun vaihe sekä sen yksittäinen prosessi nostavat
tuotteen arvoa. Arvoketjusta olisi pyrittävä tekemään mahdollisimman
yksinkertainen ja siitä olisi poistettava kaikki asiakkaalle arvoa
tuottamattomat vaiheet. Arvoketjumallin tarkoitus on maksimoida ketjun
tehokkuutta kustannuksia pienentämällä sekä asiakkaan kokemaa arvoa nostamalla erilaistamista
hyödyntäen. (Porter 1985, 51).
Internet ja matkailu, elämystuotanto ja vapaa-ajan
kuluttaja
Internetillä on
ollut suuri vaikutus matkailumyynnin arvoketjuun, josta ehkä suurimpana voi
mainita nimenomaan tehostumisen ja välikäsien poistumisen. Perinteisen
matkamyynnin (matkatoimistot, lentoyhtiöiden oma asiakaspalvelu) tilalle on
tullut omatoiminen internetshoppailu, jonka on mahdollistanut tietojärjestelmien
ja asiakkuushallinnan monipuolistuminen. Järjestelmien taustalla on
automatisoidut prosessit, jotka etsivät parhaimmat tulokset netin miljoonista
verkostoista sekunneissa. Suurimmat sisäiset kustannussäästöt
saavutetaankin juuri automatisoimalla mahdollisimman monet perustehtävät.
Sovellusten käyttöönotto on tehty helpoksi ja web-analytiikka antaa paljon
tietoa sivustolla/verkkokaupassa liikkumisesta (motiiveista tai henkilön
persoonasta analytiikka ei kerro, joten tulevaisuudessa uskon näiden nousevan
enemmän esiin, kunhan analytiikkahuumasta päästään eteenpäin. Nimimerkillä
markkinatutkija.).
Yritykselle
verkkokauppa tarkoittaa myös useampia myyntikanavia, joissa tarjota
tuotteita/palveluita, kuten edellisessä tehtävässä tulikin osin jo ilmi. Yritys
voi kasvattaa tunnettuuttaan myös kansainvälisesti (näkyvyys- ja
suosittelukanavat) ja kehittää toimintansa laatua ja kattavuutta erilaisten teknisten
ratkaisujen avulla, kuten lisätä oman tarjontansa osalle
paketointimahdollisuuksia vaikkapa paikallisten, mutta myös kansainvälisten
toimijoiden kanssa.
Internet on
mahdollistanut kuluttajille myös erinomaisen hintavertailun. Kuluttajakauppaa
ajatellen hinta on lähes aina ykkösenä vaikuttamassa päätöksiin – toki riippuen
kontekstista. Koska kuluttajien hintatietoisuus on kasvanut, tiedetään
esimerkiksi paremmin, mitä odottaa joltakin tietyltä hintatasolta. Matkailijat
tietävätkin entistä enemmän myös matkakohteista ja niiden tarjoamista
mahdollisuuksista. Sanotaan, että tulevaisuuden matkailijoista tulee edelleen entistä
vaativampia, nautinnonhaluisempia ja hedonistisempia sekä samalla kriittisiä
laatua kohtaan (Thomson 2004, 8). Palveluodotusten arvioidaan jakautuvan
tulevaisuudessa: osa matkailijoista odottaa hyvin korkeatasoista
henkilökohtaista palvelua, kun taas osa haluaa ostaa palvelut verkon kautta (Puhakka
2012. Työ- ja elinkeinoministeriö 2010a, 43–44). Tässä kohdin viimeistään kuvaan
astuu myös asiakaspalvelun merkitys.
Omnichannel, eli monikanavaisuus
Monikanavaisuudella tarkoitetaan myynnillistä
lähestymistapaa, jossa pyritään toteuttamaan asiakkaalle saumaton ostokokemus
riippumatta siitä, ostaako asiakas tuotteen tai palvelun verkosta käyttämällä
pöytäkonetta vai mobiililaitetta vai soittaako hän asiakaspalveluun tai
vierailee kivijalkamyymälässä.
Pääponttina kyse on erilaisten vaiheiden limittämisestä,
jossa polkuja ostopäätökseen on lähes yhtä monta, kuin asiakkaitakin.
Kuvan lähde: HubSpot.com, “7 Inspiring Examples of
Omni-Channel User Experiences”.
Luettu 31.10.2015
”Asiakas voi aloittaa siis tuotevalikoimaan tutustumisen
mobiilissa tai yhtälailla siihen voi tutustua vaikkapa yöllä kivijalkakaupan
ohi kävellessä. Kotona asiakas voi nukkua yön yli ostopäätöstä miettien.
Lopullisen päätöksen voi tehdä verkkokaupassa tai toisaalta sen olisi voinut
tehdä heti yömyöhään kivijalkaliikkeen edessä mobiilisti naksutellen. Joku
erittäin hintatietoinen asiakas avaa saman verkkokaupan useampaan eri selaimeen
ja kokeilee muuttuuko hinta kun naksauttaa VPN-ohjelmasta yhteytensä menemään
vaikkapa Saksan kautta. Tapoja on monia.”(Ambientia,
blogi-kirjoitus 15.1.2015: Verkkokaupan voimasana – omnichannel. Luettu
31.10.2015.).
Digitaalinen kuluttaja ja matkailu
SOSKE esittelee
matkan suunnittelun vaiheita (http://www.slideshare.net/slnsoske/miss-mennn-minne-matka)
, sovellan tähän omnichannel-ajattelua ja millä eri tavoin yritys voi olla
kokonaisvaltaisesti asiakkaan mukana reissun ajan. Otan esimerkkiyritykseksi suomalaisen
matkailun hintavertailusivuston, Poptravel Oy:n:
”Ideamme
lähti liikkeelle siitä, että Suomen matkailualalta puuttui sivusto, jolla voi
helposti vertailla Suomesta tarjottavia lento-, autovuokraus- ja hotellihintoja
yhdellä haulla samasta paikasta. [--] Tyytyväinen loppukäyttäjä on meidän
tavoitteemme ja sitä tavoittelemme etsimällä käyttäjille mahdollisimman halvat
lennot, hotellit, kaupunkilomapaketit ja autovuokrauskohteet.”
1.
Ennen matkaa:
·
Kohde-elämykset
sähköisissä viestintäkanavissa: Internet, TV, elokuvat, pelit sekä muut
sähköiset mediat
Poptravel tarjoaa infopaketteja, matkavinkkejä, matka-artikkeleita, tietoa
suosikkikohteista. Yritys tarjoaa myös affiliate-kumppanuutta. Hämmästykseksi
havaitsin, että yrityksen Facebook-sivuilla markkinoidaan käytännössä vain
lentoja, vaikka palvelutarjonta on laajempaa. Yritys on myös Twitterissä ja
Pinterestissä, mutta ei ainakaan sivuston mukaan Instagramissa.
·
Palvelujen
vertailu: Itse sivusto perustuu hintavertailuun.
·
Palvelujen
ostaminen
Yritys tarjoaa palvelujen ostamista lennoista hotelleihin, kaupunkilomapaketteihin
ja autonvuokraukseen. Melko perinteistä siis myös tässä palvelussa, vielä olisi
mahdollisuus ohjelmapalvelujen tarjoamiseen. Tai muuhun erottautumiseen à mikä erottaa toimijan muista
hintavertailusivustoista, muuta kuin suomalaisuus?
·
Lisäpalvelujen
ostaminen
·
Tiedonhankinta
matkakohteesta
·
Suosittelut
kaverilta: sivustolla ei ole suositteluja.
2.
Matkan aikana
·
Elämysten
dokumentoiminen – sosiaalinen media
Miten yritys saisi näkyvyyttä asiakkaiden sosiaalisen median jakamisen
kautta? Perustoiminnot eivät tätä auta, vaan merkitys voisi kasvaa esimerkiksi
yhteistyökumppaneiden/ohjemapalveluiden kautta. Suuressa roolissa on myös palveluketjun
sujuvuus ja vaivattomuus asiakkaalle. Facebook/Instagram-markkinointi,
kehotukset kokemuksien jakamiseen?
·
Kohdetiedon
hankinta: voisi saada infoa jo matkan suunnitteluvaiheessa
·
Palvelujen
etsiminen ja ostaminen
Yhteistyö, esim. lippujen osto johonkin jo ennen matkaa. Tai kohdemaan
yhteistyökumppanisopimukset, varsinkin jos on varattu matkapaketti tai tietty
hotelli?
·
Opastus ja
katkeamaton palveluketju: asiakaspalvelu on ulkoistettu kumppaneille.
Sivustolla ei lainkaan puhelinnumeroa, vain yhteydenottolomake (nimellä palautelomake)
sekä sähköpostiosoitteita.
·
Shoppailu ja
kuluttaminen
·
Elämykset
kohteessa
3.
Matkan jälkeen
·
Palvelujen
suosittelu: suosittelut sivustolle. Kun asiakaspalvelua ei käytännössä ole, ei
ole myöskään mitään henkilökohtaista kontaktia. Tulevaisuuden matkailuatrendejä
ajatellen tähän kannattaisi kiinnittää huomiota.
·
Kokemuksien
jakaminen sähköisesti: esim. sosiaalisessa mediassa
·
Uusien
lomamatkojen suunnittelu: ärhäkämpi jälkimarkkinointi (uutiskirjeet)
·
(Elämyksiin
liittyvien tuotteiden tilaaminen?)
Tällä hetkellä itse olen suunnittelemassa matkaa
Australiaan (on siis toteutumassa, mutta kaikkea ei ole vielä hankittu).
Suunnittelu on ollut seuraavaa:
Ennen matkaa:
·
Kohde-elämykset
sähköisissä viestintäkanavissa: Internet, TV, elokuvat, pelit sekä muut
sähköiset mediat
Matka suuntautuu Singaporeen (meno-paluulennot), Melbourneen ja Sydneyyn
(yksisuuntaiset lennot). Olen hankkinut tietoa niin kirjaston kirjoista,
nettisivuilta: kumpi Australian kaupungeista kiinnostavampi – vierailu on
kuitenkin lyhyt, miten julkinen liikenne toimii, miten lentokentältä pääsee
hotellille, mikä hintataso, mitä nähtävyyksiä, mitä ihmiset kirjoittavat
mediassa (Google, keskustelupalstat, sosiaalinen media) jne.
·
Palvelujen
vertailu
Lentohintoja on vertailtu meno-paluulennoista pelkkiin yhdensuuntaisiin
lentoihin. Minulla matkustuksessa on matka-ajalla ja lentojen lähtöajoilla
merkitystä, ja näistä olen valmis myös maksamaan korkeamman hinnan. Arvostan
sujuvaa ja nopeaa matkailua hintaa enemmän (toki joku roti on olemassa).
Hotelleja on katsottu niin hotels.comista ja vertailtu tietoja Tripadvisorin
”todellisiin” kokemuksiin ja valokuviin. Samaten on käyty hotellien omilla
sivuilla sekä katsottu majoitusta AirBnB:stä (ja rekistöröity palveluun).
Koska itsekin harrastan paljon tätä vertailua, kertoo se, ettei yhteen
palveluntarjoajaan välttämättä luoteta, vaan tietoa täytyy väistämättä hakea.
Tämä ei tule poistumaan nopeasta, ellei erittäin hyviä ja toisaalta huonompia
kokemuksia kerry, jolloin luottavasemmin saattaisi valita sen yhden yrityksen
erinomaisen palvelun ja tarjonnan takia.
Ystäväpariskuntani matkustaa joka syksy Tokioon ja he valitsevat saman
hotellin helppouden ja hyvien kokemustensa vuoksi.
·
Palvelujen
ostaminen
Lentoliput HEL-SIN-HEL: Stocka ja Finnair
Lentoliput SIN-MEL: Skyscanner à Jetstar Australia tai Qantas
Lentoliput MEL-SYD: Skyscanner à Jetstar
Lentoliput SYD-SIN: Skyscanner à Scoot,
TigerAir
Majoitus: osa hotels.com, osa AirBnB
Koska en aja autoa, tulen ostamaan jonkin sorttisia retkiä sekä Melbouressa
että Sydneyssä. Saman tein viime kesänä, kun olin Havaijilla – osallistuin
peräti kolmeen eri retkeen, jotka kaikki ostin erillispalveluin paikallisilta
yrityksiltä.
·
Lisäpalvelujen
ostaminen: ostan etukäteen istumapaikan lentokoneesta Helsinki-Singapore-välille.
Tämän teen erikseen Finnairin sivuilla jälkikäteen.
·
Suosittelut
kaverilta: en ole saanut tai kysynyt suositteluja.
Matkan aikana
·
Elämysten
dokumentoiminen – sosiaalinen media
Jaan matkakuviani sekä Facebookissa että Instragramissa, joskus jopa
twiittaan. Finnairin lentoliput on ostettu Stockmannin Hulluilta Päiviltä,
mainittu sosiaalisessa mediassa. Finnairista twiittaan.
·
Palvelujen
etsiminen ja ostaminen: olen ostanut pääsääntöisesti jo etukäteen (retket).
Matkan jälkeen
·
Palvelujen
suosittelu: suosittelut sivustolle
Kirjoitan hotelliarviointeja, mutta yleensä vain koska yritys pyytää
(sähköpostitse heti matkan jälkeen) kirjoittamaan. Itse en varmaan saisi
aikaiseksi oma-aloitteisesti tehtyä, vaikka haluaisinkin. Havaijin yhdestä
hotellista pyydettiin, että kävisin TripAdvisorissa kirjoittamassa vierailusta,
mutta se lopulta jäi. En saaanut sähköistä pyyntöä tähän.
·
Uusien
lomamatkojen suunnittelu: ärhäkämpi jälkimarkkinointi (uutiskirjeet) à suunnittelen jatkuvasti matkoja, nytkin vaikka
edellistäkään ei ole vielä suunniteltu loppuun.
Globaalit jakelujärjestelmät
Tulevaisuudessa
matkailijat jakautuvat yhä pienempiin segmentteihin. He haluavat ostaa
erikoistuneita matkoja, jotka heijastavat heidän yksilöllistä makuaan ja
vaatimuksiaan. Yritykset voivat vastata tähän tarjoamalla yksilöllisesti
suunniteltuja matkoja, joissa korostetaan digitalisaation aikakaudella
varsinkin henkilökohtaista palvelua. Kokemuksista – kuten matkustamisesta – on
tullut tapa ilmaista omaa statusta ja identiteettiä sekä toteuttaa itseään. (Puhakka
2012. Nordin 2005, 18–19; Amadeus 2007, 10).
Suosittelukanavista
ulkomaiset yritykset ohjaavat väistämättä matkailukauppaa – läpinäkyvyyttä
arvostetaan. Matkailuala myös tarvitsee suositteluja ja ihmisten todellisia
kertomuksia. On pakko olla siellä missä muutkin, ja siellä missä
asiakkaatkin ovat. En kuitenkaan näe tätä huonona asiana – me elämme
globaalissa markkinataloudessa ja siihen on sopeuduttava. Yrityksen on
kuitenkin pohdittava ne itselle toimivat kanavat huomioiden kustannukset ja
saatu arvo. On erityisen tärkeää tarkkailla jatkuvasti muuttuvaa kuluttajaa ja
toimintaympäristöä, tutkia trendejä ja tutustua uusiin välineisiin.
Tutustuminen ei tarkoita, että väline täytyy valita, mutta ainakin on tietoa. Tällä
hetkellä suuri osa kuluttajista hakee esimerkiksi tietoja liikkeessä ollessaan,
käyttävät puhelintaan tietojen hakuun, ostopaikkojen löytämiseen sekä
hintatietojen vertailuun.
Lähteitä:
Lähteitä:
Porter, M.E.
1985. Kilpailuetu. SEFEK ja Weilin + Göös. Espoo.
Thomson. 2004.
The Thomson Future Holiday Forum. A Future-Gazing Study of How Holidays Are Set
to Change over the Next 20 Years [verkkodokumentti]. Saatavissa: http://www.hospitalitynet.org/file/152001280.pdf
Puhakka,
Riikka. Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä. Lahden
ammattikorkeakoulu, matkailuala. TULEVA – Tulevaisuuden matkailijat –projekti.
2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2010a. Matkailun yleisosa. Toimialaraportti
9/2010 [verkkodokumentti]. Työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskukset
[viitattu 11.4.2011]. Saatavissa: http://ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2010/Documents/Lapin%20ELY/matkailu_yleisosa_web.pdf
ISBN: 978-952-227-480-9

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti